Syysloma. Ah, ihana syysloma! ❤️

Viikko aikaa rentoutua, nauttia kiireettömyydestä ja viettää laatuaikaa lasten kanssa.

Tai sitten viikko aikaa toimia perheen henkilökohtaisena aktiviteettikoordinaattorina, viihdepäällikkönä, kokkina ja tapahtumatuottajana.

Koska kukaanhan ei halua, että lapsilla olisi tylsää.

Ja jos lapsilla on tylsää, kenen vastuulla se mahtaa olla?

Aivan. Äidin.

Äiti, joka on juuri saanut aamukahvin kuppiin ja ehtinyt istahtaa sohvalle noin 14 sekunniksi, kun kuuluu päivän ensimmäinen ilmoitus:

"ÄITIIIII, MITÄ ME TEHDÄÄN TÄNÄÄN?"

Kello on 6:17.

LOMAA ON JÄLJELLÄ KUUSI PÄIVÄÄ.

Pomppumaailma pelastaa - ainakin hetkeksi.

Onneksi on olemassa Pomppumaailma.

Paikka, jossa lapset saavat pomppia sydämensä kyllyydestä ja äiti voi ainakin teoriassa istua hetken rauhassa.

Teoriassa.

Käytännössä äiti ehtii miettiä, pitäisikö ottaa eväitä, onko kaikilla sopivat vaatteet, missä sukat ovat ja miksi juuri lähtöhetkellä joku ilmoittaa pissahädästä.

Mutta kun viimein päästään perille, lapset ovat onnellisia, energiaa riittää ja meno on katossa.

Äiti katsoo tyytyväisenä vierestä ja ajattelee:

Jes! Tämän päivän aktiviteetti suoritettu. Yksi lomapäivä pelastettu.

Sitten mieleen hiipii salakavala ajatus.

Mitä me tehdään huomenna?

EI VOI OLLA TOTTA.

Äidin syyslomaohjelma: suorituspaineet 100, palautuminen 0. 

Miksi lomalla pitäisi olla joka päivälle jotain ohjelmaa?

Miksi tavallinen kotipäivä tuntuu välillä siltä, että olemme epäonnistuneet koko loman järjestämisessä?

Jos käymme retkellä, pitäisi ehkä käydä vielä jossain muuallakin.

Jos olemme kotona, pitäisi leipoa, askarrella, ulkoilla, pelata lautapelejä ja rakentaa olohuoneeseen vähintään Disneyland.

Ja jos lapset sanovat olevansa tylsistyneitä, äidin aivot käynnistävät hätäkokouksen.

KRIISIPALAVERI. LAPSELLA ON TYLSÄÄ. TOISTAN, LAPSELLA ON TYLSÄÄ.

Ratkaisuehdotuksia:

• Leivotaan.
• Mennään ulos.
• Tehdään jotain kivaa.
• Lähdetään jonnekin.
• Eikö meillä ole mitään tekemistä?

Samaan aikaan äiti haaveilee siitä, että saisi juoda kahvinsa lämpimänä ja katsoa yhden kokonaisen jakson sarjaa ilman, että kukaan huutaa hänen nimeään.

Ehkä jopa kaksi jaksoa.

Uskaliaita unelmia.

Syyllisyys, tuo äidin lomamatkakumppani

Kaiken tämän keskellä mukana kulkee uskollinen ystävämme: äidin syyllisyys.

Se ei tarvitse omaa lomaa, eikä jätä meitä rauhaan edes vapaapäivinä.

Jos emme tee mitään, tunnemme huonoa omaatuntoa.

Jos teemme liikaa, olemme väsyneitä.

Jos lähdemme jonnekin, mietimme rahaa.

Jos jäämme kotiin, mietimme, pitäisikö lähteä jonnekin.

Jos lapset katsovat ruutua, mietimme ruutuaikaa.

Jos ruutu on kiinni, mietimme, miksi koko talo kuulostaa siltä kuin siellä kuvattaisiin luontodokumenttia villieläimistä.

MITEN TÄMÄ LOMA VOI OLLA NÄIN TYÖLÄS?

Ja kaiken kukkuraksi meidän pitäisi itsekin rentoutua.

Uusi syyslomastrategia: välillä ei tehdä yhtään mitään

Tänä syyslomana voisi kokeilla uudenlaista lähestymistapaa.

Yhtenä päivänä Pomppumaailma.

Toisena ehkä ulkoilua.

Ja yhtenä päivänä…

Ei mitään.

Ei retkeä. Ei ohjelmanumeroa. Ei askarteluprojektia, jonka lopputuloksena äiti siivoaa glitteriä vielä joulunakin.

Vaan ihan tavallinen kotipäivä.

Lapset saavat keksiä itse tekemistä, ja äiti saa opetella sietämään sitä, ettei jokaista tylsää hetkeä tarvitse ratkaista.

Ja jos joku ilmoittaa tylsyydestään, voi vaikka vastata:

"No voi harmi. Kerro sitten, kun keksit jotain."

Kuulostaako radikaalilta? Ehkä.

Kuulostaako vapauttavalta? EHDOTTOMASTI.

Rakas äiti, sinun ei tarvitse olla lomatoimisto

Lapset eivät todennäköisesti muistele aikuisina sitä, että äiti järjesti jokaiselle syyslomapäivälle kolme aktiviteettia ja välipalabuffetin.

He saattavat muistaa Pomppumaailman, hassut hetket, yhdessä nauramisen ja ne päivät, kun sai olla kotona ilman kiirettä.

Ja ehkä he oppivat samalla tärkeän asian: elämässä ei tarvitse tapahtua koko ajan jotain.

Myös äiti saa lomailla.

Vaikka pyykkikori olisi täynnä, keittiössä olisi eiliset astiat ja joku kysyisi jo kolmatta kertaa, mitä tänään syödään.

Meidän ei tarvitse suorittaa syyslomaa.

Tämä ei ole olympialaji, jossa palkinto jaetaan sille äidille, joka ehti käydä viidessä kohteessa, leipoa pullat ja askarrella syksyiset siilit.

Vaikka myönnetään: kyllä se kultamitali vähän houkuttelisi.

Mutta tänä vuonna tavoitellaan ehkä jotain muuta.

Vähemmän suorittamista. Enemmän naurua. Kahvi edes kerran lämpimänä.

Ja jos se ei onnistu, niin ainakin Pomppumaailmassa lapset saavat hyppiä. 

Äiti voi sitten pomppia perässä kotona, kun kuulee kysymyksen:

"ÄITIIIII, MITÄ ME TEHDÄÄN HUOMENNA?"

Hyvää syyslomaa kaikille meille, jotka yritämme lomailla samalla, kun pyöritämme koko perheen ohjelmatoimistoa. 😂❤️

P.S. Jos olet jo suunnitellut jokaiselle lomapäivälle ohjelmaa, hengitä syvään. Ja jos et ole suunnitellut mitään, hengitä vielä syvempään. Molemmissa tapauksissa olet ihan riittävän hyvä äiti. ❤️